Kevät on jo pitkällä, vaikka kylmää ja lumisateita onkin riittänyt vielä huhtikuun viimeiselläkin viikolla. Tässä kohtaa kevättä pitäisi muistaa, että näin on ollut ennenkin, kevät keikkuen tulevi eikä tarvitse hätäillä, vaikkei lämpimiä päiviä olisikaan ollut. Kevät edistyy silti kesää kohti, vaikka vähän hitaammallakin vauhdilla. Taimien kasvusta ainakin huomaa, kuinka nekin ovat jo kesää kohti menossa.
Tämä kevät on poikkeuksellinen. Oli kova hinku saada edes jotain taimia kasvuun, vaikka tiedossa ei ollut alkuvuodesta eikä ole edelleenkään paikkaa, jonne nämä taimet tulevat muuttamaan. Se on tiedossa ollut jo pian vuoden päivät, että nykyiseen kotipihaan nämä eivät jää. Uusi koti on kuitenkin edelleen löytymättä. Olemme kuitenkin päättäneet jättää nykyisen kodin tulevan kesän aikana, mutta missä vaiheessa kesää muutto tapahtuu, niin on täysin epäselvää. Tästä tiedosta johtuen taimien kasvatuskin on ollut sellaista "saapa nähä, miten tässä käy"- hommaa.
Lobelian taimet siirsin kahteen amppeliin. Näin ne on helppo napata mukaan, mihin ikinä sitten muutammekaan. Pienesti kirpaisi laittaa muutama ylijäämätaimi roskakuormaan, mutta ymmärrän hyvin sen, etten voi kaikkia mukaankaan ottaa.
Tomaatintaimia minulla on nyt kahta eri lajia, 'Tiny Tim' ja 'Sunpeach', molemmat ovat kirsikkatomaatteja. Näiden kanssa on eniten tekemistä. Haluaisin siirtää tomaatit kesän kynnyksellä viime vuonna ostamaani minikasvihuoneeseen, mutta en ole ollenkaan varma, onnistuuko se. Tähän nykyiseen kotiin en minikasvihuonetta enää pystytä, sillä en ehtisi siitä satoa enää itselleni kerätä. (Tässä kohtaa voinen kertoa, että uuden kodin löytymisen ja sinne muuttaminen pitäisi tapahtua viimeistään heinäkuun lopussa. Tämän vuoksi en aio nykyiseen kotipihaan mitään sellaista istuttaa, mitä en sitten voisi mukaan ottaa.) Toisena vaihtoehtona tomaattien kohtalolle mietin sitä, josko istuttaisin tomaatitkin amppeleihin. Riippuvia lajikkeita nämä eivät ole, mutta voisi kai sitä tapaa siitä huolimatta kokeilla?
Vuosi sitten laitoimme miehen kanssa tuohon paikalle khh:n ikkunan eteen kukkalaudat. Pahaksi onneksi valitsimme niille sellaiset kannakkeet, jotka antoivat kevättalvella periksi. Säikähdin yhtenä aamuna, kun kukkalaudat tulivat ryminällä alas. Siinä rytäkässä meni muutama taimikin, mutta onneksi ei vienyt kaikkia taimia. Mietinnässä oli uusien kannakkeiden osto ja asentaminen, mutta lopulta päädyin siihen tulokseen, että otetaan kukkalaudat kokonaan pois. Siihen päätökseenkin on syynä tästä kodista poismuutto. Ei ole järkevää enää tehdä lisää reikiä seiniin tai kattoon, jotta olisimme saaneet muutamien viikkojen tarpeen ajaksi kukkalaudat pysymään. Ikkunan edessä olevalla pöydällä tulisi ahdasta näiden muutamien taimien vuoksi, mutta onneksi käytössä on toinenkin huone, jonne taimia pystyy siirtämään. Khh:n pöydälle jäivät näinollen tomaatit ja lobeliaruukut. Kasvivalon nostin ylemmäksi. Näyttää tässä nyt liian pieneltä ja sitä onkin, mutta onneksi sille ei enää kauheasti käyttöä olekaan. Etelänpuolen ikkunasta tulvii valoa ihan riittävästi ilman kasvivaloakin.
Toiseen huoneeseen siirtyivät kelloköynnöksen taimet. Kyseinen huone toimii minun työhuoneena, jossa on työpöydän, tietokoneen ja ompelukoneen lisäksi kuntoiluvälineitä. Pöytätilaa oli kuitenkin ikkunan edessä vielä vapaana, joten siistin kelloköynnökset siihen. Tähän huoneeseen olin katsellut verhokangasta jo viime syksystä alkaen. Väliin koko asia unohtui, kevätpuolella aloin etsimään kangasta uudelleen. Tulin kuitenkin ostaneeksi työpaikalta posliininkukkia. Kun asettelin niitä roikkumaan verhotankoon, tajusin, etten tarvitse huoneeseen verhoa lainkaan. Mitäpä sitä suotta kankaalla ikkunaa peittämään, kun tarvittavan viihtyvyyden saa viherkasveilla. Niin ja siinä sitä ongelmaa kerrakseen, mihin saan kelloköynnökset siirrettyä, jos emme löydä uutta kotia jo alkukesän aikana. Niitä taimia kun en amppeleihin istuta, vai istuttaisko sittenkin?
On tämä näkymä työhuoneeni ikkunan edessä aika pelkistetty, mutta kuitenkin viehättävä.
Minä ainakin tykkään.
