perjantai 2. kesäkuuta 2023

Kukkien täyttämä toukokuu

Toukokuu on työssäni kiireisintä aikaa. Onko ihmekään, sillä luonto herää kesään ja ihmiset sitä mukaa, kun kelit lämpenee. Toukokuu on myös kuukausi, jolloin puutarhamyymälä täyttyy kukkasista. Ensin on äitienpäivä ja pian sen jälkeen kesäkukkien aika. Kuorma toisensa perään täyttää puutarhamyymälän takatilan. Äitienpäiväkukkien jälkeen saapuvat havukasvit. Joskus niitä tulee samaan aikaan äitienpäiväruusujen kanssa. Havujen jälkeen on puiden ja pensaiden vuoro sekä viimeisenä sitten kesäkukka-amppelit, mansikantaimet ja yrtit. Toukokuu on työntäyteisin kuukausi. Kukkien parissa työn tekeminen on minulle antoisaa. Joskus jään ihastelemaan:

valloittavan värikästä ruusumerta

kesäkukka-amppelien rivistöä

kauniisti laskeutuvia köynnöksiä

hurmaavan hempeitä keijukaisia

kasteluveden säihkettä (ja tärkeää tehtävää)

ja värikkäitä ilopilkkuja.

Jotkut kukat ja väriyhdistelmät ilahduttavat minua niin paljon, etten malta jättää niitä kaupalle, vaan ostan tuliaisena kotiin. Haitanneeko tuo, sillä kukkien tuomaan iloon en vaan koskaan kyllästy.

maanantai 1. toukokuuta 2023

Taimien kasvatusta

Kevät on jo pitkällä, vaikka kylmää ja lumisateita onkin riittänyt vielä huhtikuun viimeiselläkin viikolla. Tässä kohtaa kevättä pitäisi muistaa, että näin on ollut ennenkin, kevät keikkuen tulevi eikä tarvitse hätäillä, vaikkei lämpimiä päiviä olisikaan ollut. Kevät edistyy silti kesää kohti, vaikka vähän hitaammallakin vauhdilla. Taimien kasvusta ainakin huomaa, kuinka nekin ovat jo kesää kohti menossa. 

Tämä kevät on poikkeuksellinen. Oli kova hinku saada edes jotain taimia kasvuun, vaikka tiedossa ei ollut alkuvuodesta eikä ole edelleenkään paikkaa, jonne nämä taimet tulevat muuttamaan. Se on tiedossa ollut jo pian vuoden päivät, että nykyiseen kotipihaan nämä eivät jää. Uusi koti on kuitenkin edelleen löytymättä. Olemme kuitenkin päättäneet jättää nykyisen kodin tulevan kesän aikana, mutta missä vaiheessa kesää muutto tapahtuu, niin on täysin epäselvää. Tästä tiedosta johtuen taimien kasvatuskin on ollut sellaista "saapa nähä, miten tässä käy"- hommaa. 


Lobelian taimet siirsin kahteen amppeliin. Näin ne on helppo napata mukaan, mihin ikinä sitten muutammekaan. Pienesti kirpaisi laittaa muutama ylijäämätaimi roskakuormaan, mutta ymmärrän hyvin sen, etten voi kaikkia mukaankaan ottaa. 


Tomaatintaimia minulla on nyt kahta eri lajia, 'Tiny Tim' ja 'Sunpeach', molemmat ovat kirsikkatomaatteja. Näiden kanssa on eniten tekemistä. Haluaisin siirtää tomaatit kesän kynnyksellä viime vuonna ostamaani minikasvihuoneeseen, mutta en ole ollenkaan varma, onnistuuko se. Tähän nykyiseen kotiin en minikasvihuonetta enää pystytä, sillä en ehtisi siitä satoa enää itselleni kerätä. (Tässä kohtaa voinen kertoa, että uuden kodin löytymisen ja sinne muuttaminen pitäisi tapahtua viimeistään heinäkuun lopussa. Tämän vuoksi en aio nykyiseen kotipihaan mitään sellaista istuttaa, mitä en sitten voisi mukaan ottaa.)  Toisena vaihtoehtona tomaattien kohtalolle mietin sitä, josko istuttaisin tomaatitkin amppeleihin. Riippuvia lajikkeita nämä eivät ole, mutta voisi kai sitä tapaa siitä huolimatta kokeilla? 

Vuosi sitten laitoimme miehen kanssa tuohon paikalle khh:n ikkunan eteen kukkalaudat. Pahaksi onneksi valitsimme niille sellaiset kannakkeet, jotka antoivat kevättalvella periksi. Säikähdin yhtenä aamuna, kun kukkalaudat tulivat ryminällä alas. Siinä rytäkässä meni muutama taimikin, mutta onneksi ei vienyt kaikkia taimia. Mietinnässä oli uusien kannakkeiden osto ja asentaminen, mutta lopulta päädyin siihen tulokseen, että otetaan kukkalaudat kokonaan pois. Siihen päätökseenkin on syynä tästä kodista poismuutto. Ei ole järkevää enää tehdä lisää reikiä seiniin tai kattoon, jotta olisimme saaneet muutamien viikkojen tarpeen ajaksi kukkalaudat pysymään. Ikkunan edessä olevalla pöydällä tulisi ahdasta näiden muutamien taimien vuoksi, mutta onneksi käytössä on toinenkin huone, jonne taimia pystyy siirtämään. Khh:n pöydälle jäivät näinollen tomaatit ja lobeliaruukut. Kasvivalon nostin ylemmäksi. Näyttää tässä nyt liian pieneltä ja sitä onkin, mutta onneksi sille ei enää kauheasti käyttöä olekaan. Etelänpuolen ikkunasta tulvii valoa ihan riittävästi ilman kasvivaloakin.

Toiseen huoneeseen siirtyivät kelloköynnöksen taimet. Kyseinen huone toimii minun työhuoneena, jossa on työpöydän, tietokoneen ja ompelukoneen lisäksi kuntoiluvälineitä. Pöytätilaa oli kuitenkin ikkunan edessä vielä vapaana, joten siistin kelloköynnökset siihen. Tähän huoneeseen olin katsellut verhokangasta jo viime syksystä alkaen. Väliin koko asia unohtui, kevätpuolella aloin etsimään kangasta uudelleen. Tulin kuitenkin ostaneeksi työpaikalta posliininkukkia. Kun asettelin niitä roikkumaan verhotankoon, tajusin, etten tarvitse huoneeseen verhoa lainkaan. Mitäpä sitä suotta kankaalla ikkunaa peittämään, kun tarvittavan viihtyvyyden saa viherkasveilla. Niin ja siinä sitä ongelmaa kerrakseen, mihin saan kelloköynnökset siirrettyä, jos emme löydä uutta kotia jo alkukesän aikana. Niitä taimia kun en amppeleihin istuta, vai istuttaisko sittenkin? 


On tämä näkymä työhuoneeni ikkunan edessä aika pelkistetty, mutta kuitenkin viehättävä. 
Minä ainakin tykkään. 

tiistai 11. huhtikuuta 2023

Pääsiäisen kukkia

Niin meilläpäin,kuin monella muullakin paikkakunnalla oli maaliskuu ehkä se lumisin ja kylmin kuukausi. Kaupallekaan ei saatu pääsiäisen kukkia kunnolla kuin vasta pääsiäisviikolla. Me olimme lähdössä miehen kanssa lomareissulle pitkänäperjantaina, mutta kiirastortaina töiden jälkeen ahkeroin pihalla ja sommittelin kotiportaille väriä. Koivunoksia olin saanut puskaradion kautta paikalliselta maatilan pihalta. Vanhan taalainkoivun oksat ovat täydelliset risutöihin. Onneksi oksia vielä jäi moneen projektiin, tähän sommitelmaan tein vaan tuollaisen pikaisen vääntelyn.  




Lyhtyyn vaihdoin kynttilöiden tilalle hyasintti-helmililjakulhon. Vanha astia on kulkenut mukanani vanhasta kodista, jossa oli paljonkin vanhoja keittiöastioita. Muutamia otin sieltä pois muuttaessa mukaani. 


Kukat selvisivät pääsiäisestä hyvin, sillä kevät oli saapunut lomamme aikana ryminällä. Etupihan ruosteiseen pataan istuttamani hyasintit, narsissit ja helmililjat loistivat kilpaa kirkkaassa auringonpaisteessa. Pihan lumimääräkin oli kahden päivän aikana sulanut puolisen metriä. Ihana odotettu kevät oli vihdoin täällä!