Elokuun keltaista

Loppukesän kukkiviin kuuluu ehdottomasti nauhukset. Keltaiset kukat houkuttelevat luokseen myös hyönteisiä. Kuva on otettu elokuun alkupuolella.

Nauhusten kanssa samalla istutusalueella kasvaa myös heinää. On tällä lajinimikin olemassa, mutta sitä en ole tallentantunt mihinkään. Heinäkasvi on siirretty tuttavan pihalta. 

Elokuussa tienvarsilla näkyi monessa paikkaa auringonkukkia. Täällä seudun on tullut jo perinteeksi, että tietyt maanviljelijät laittavat kukkaa joutomailleen ja ilmoittavat sitten paikallisessa puskaradiossa, kun kukkia saa käydä poimimassa. On ihana saada käydä valikoimassa juuri ne kukat, jotka haluaa ja toki tällainen ele on maanviljelijöiltä kauniisti tehty. 

Kesäkukat kollaaseina

Muokkasin kännykän valokuvasovelluksella kesäkukistani lähikuvakollaasit. Kuvien laatu ei ole parasta mahdollista, mutta eiköhän näistä tarpeeksi selvää saa. 

-------------------------------------------------------------------------------

Pinkit kukat ylärivissä vasemmalta: pikkupetunia, daalia sekä kerrottukukkainen pikkupetunia. 

Keskimmäisessä rivissä vasemmalta: miljoonakello, siniviuhka ja keltasilmäinen miljoonakello.

Alimman rivin kukat ovat kaikki pelargonioita. 

Näistä siniviuhka oli uusi tuttavuus, joka saa ehdottomasti jatkopaikan pihaltani tulevinakin kesinä. Muut ovat vanhoja tuttavuuksia, joiden jatkopaikka on lunastettu jo aiempina kesinä. Daaliaa kokeilin monen vuoden tauon jälkeen uudelleen ja tänä kesänä se oli kyllä menestys. 

Seuraavassa violettiin taipuvaiset kukkaset.

Ylimmässä rivissä reunoilla orvokit ja keskimmäisenä sääkukka.

Keskirivin reunoilla lobeliat, vasemmalla sininen lobelia, jonka väri vääristyi valokuvaan. Keskimmäisenä tällä rivillä miljoonakello.

Alimman rivin reunoilla verbenat ja keskimmäisenä kerrottukukkainen pikkupetunia.

Näistä uusia kokeiluja olivat sääkukka, verbenat sekä vaaleanvioletti lobelia. Sääkukasta en tykännyt, joten ei jatkoon sille. Vaalenvioletit lobelia ja verbena sensijaan sulattivat sydämeni kauneudellaan.

Ja viimeisenä sekalainen seurakunta keltaisia, oransseja ja valkoisia.

Ylärivissä vasemmalta orvokki, isosamettikukka sekä samettiruusu.

Keskirivillä lobelia, pikkupetunia ja mustasilmäsusanna.

Alimmassa rivissä amppelirusokki, samettikukka ja pikkusamettikukka. 

Näissä on itse siemenestä kasvatettuja isosamettikukka, lobelia, mustasilmäsusanna ja alarivin samettikukat. Lobelian kasvatus on hidasta, sen ehkä jätän jatkossa tekemättä. Mustasilmäsusannan piti olla köynnöstävä lajike, mutta olikin enemmän pensastava. Samettikukkien kanssa onnistuin, vaikka onnistumis% olisi saanut olla suurempi. Sain lopulta alle 10 taimea hengissä kukkapenkkeihin asti. 

Yksi iso pettymys oli amppelirusokki. Ihastuin siihen kaupalla, kun tuli myyntiin. Se oli istutettu samaan ruukkuun tummanvioletin verbenan kanssa. Alkukesästä oli semmoinen hontelo kukkapuska, että olin jo vähällä heittää roskiin koko amppelin. Onneksi loppukesästä nekin 2 amppelia alkoivat kukoistaa. No, keltainen ei ole kukissa lempiväriäni, joten siksikin se ehkä tuntuu vieraammalta.