Tarinaa etupihan kukkapenkin vaiheista. Yritin etsiä kuvia ensimmäisen kesän eli 2015 vuodelta, mutta valitettavasti niitä kuvia ei ollut enää tallessa. Siihen aikaan en omistanut kameraa ja ainoat kuvat olivat kännykässä, jonka olen sittemmin vaihtanut. Mutta kerronpa kuitenkin, miltä tämä alue näytti ihan alkuun. Pihalle oli entiset asukkaat jättäneet matalan altaan, liekö se toiminut lasten kahluualtaana, mutta minä otin se käyttöön piha-altaana. Tilasin myös multaa pihaan kuorma-auton lavallisen. Halusin tehdä ison kukkapenkin, jossa olisi allas suihkulähteineen - ihan niinkuin joskus entisessä kodissakin, mutta pienempänä vaan. Sellaisan teinkin, tosin multaa tuli reilusti yli oman tarpeen, jota sitten myin pois muutaman henkilöauton peräkärryllisen. Siltikin pihaan jäi melkoinen keko multaa, josta sitten muotoilin altaaseen päin laskeutuvan loivan rinnepenkin. Harmikseni multa oli laadultaan huonoa, vaikka sen olin tilannut viralliselta mullan toimittajalta. Mullan seassa tuli paljon kortetta sekä multa oli niin hiekkaista, että kovemman sateen tullessa multa vaan valui altaaseen. 2 kesää katsoin aluetta, sitten luovuin altaasta ja madalsin muutenkin penkkkiä reilusti. Ostin pienemmän suihkulähdealtaan, jonka asensin mäen päälle kukkapenkin keskelle. Se ratkaisu toimikin hyvin, kunnes kyllästyin siihen, että alueen linnut pitivät allasta kylpypaikkanaan ja allasta piti sen vuoksi putsata tiheästi. Vaikka linnuista pidinkin, en halunnut niitä sotkemaan pihan koristeeksi tarkoitettua vesiaihetta. Niinpä luovuin siitäkin altaasta ja tein taas kukkapenkkiin muutostöitä. Tämän näköiseksi alue muuttui keväällä 2020. Entinen pyöreä kukka-alue muuttui hevosenkengän muotoiseksi alueeksi, jonka keskelle jäi paikka vävypojan tekemälle majakalle sekä hankkimalleni tulipadalle. Kukkapenkin takana nurmialueen keskellä näkyy valaisinpylvään paikka, johon nojaa vanha ruosteinen polkupyörä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti